Itä-Euroopan ruokakulttuuri

Itäeurooppalaisessa ruokakulttuurissa ruoka usein valmistuu uunissa hauduttamalla. Erityisesti tyypillistä on valmistaa ruokaa puulämmitteisessä uunissa. Tavallisimpia ruokia varsinkin Venäläisessä keittiössä ovat paistit, padat, leivät, leivonnaiset, sekä suolaiset piirakat. Lisäksi viljaa käytetään runsaasti ja se näkyy nimenomaan monipuolisena leipä- ja puurovalikoimana.

Vihanneksia, juureksia ja sieniä suolataan ja hapatetaan. Suolattuja ja hapatettuja vihanneksia, kuten suolakurkkua ja hapankaalia, käytetäänkin usein alkupaloina ennen varsinaista ateriaa. Myös hapanmaitotuotteet, kuten smetana ja rahka, ovat suosittuja. Itäeurooppalaiset keitot ovat usein paksuja ja ruokaisia. Tunnetuimpia venäläisiä keittoja ovat seljanka, kaalikeitto, sekä borssikeitto. Venäläisen keittiön ruoat ovat levinneet Suomeenkin ja meille tuttu karjalanpiirakka lienee saanut alkunsa venäläisestä suolaisten piirakoiden perinteestä.

Makeat jälkiruoat ovat tulleet alun perin tsaarin hovin ranskalaisten keittiömestareiden mukana. Vähitellen makeat herkut levisivät myös tavallisten kansalaisten ruokapöytiin. Rahkapohjaiset hedelmä- ja marjaherkut ovat erittäin suosittuja. Myös romanovin mansikat sekä venäläinen uunijäätelö ovat tyypillisiä jälkiruokia.

Ortodoksinen uskonto vaikuttaa myös voimakkaasti ruokakulttuuriin. Erityisesti paaston aikana vältetään lihatuotteiden syömistä. Tällöin kalaruoat nousevat tavallistakin tärkeämpään rooliin. Kalan voidaan valmistaa savustamalla, kuivaamalla, suolaamalla tai paistamalla uunissa. Liharuoista erityisesti saslik-vartaat sekä stroganoff ovat keskeisessä asemassa venäläisissä kodeissa.

Ruokajuomina toimivat mehu, kotikalja, tee tai vesi. Juhlavammalla aterialla tarjotaan venäläistä kuohuviiniä ja vodka ryyppyjä. Venäläisinä erityisherkkuina voidaan pitää blinejä, jotka tarjotaan kaviaarin kera, sekä pashaa.